Opastu Loktatjokkan ja Kirkasjärffen
Loktatjokkon tunturiasema on Ruottin korkein, 1228 meeteriä yli merenpinnan. Ne rapeat 7 kilomeeteriä asemale alkaa nuoresta koijukosta, ko vanha mettä hakathin Malmipaanan rakentamisen aikana. Eempänä menet sivu pienempiä puttouksia ja mitä korkeamale pääset sitä mahtavampi näköala.
Kirkasjärvi, eli Trollsjön ruottiksi, on eestakasi 12 km marsimamatkan päässä ja korkeusero on 350 meeteriä. Monet marsivat sen päivämukin. Pitkin tietä on monta pientä jokea missä sopi täyttää vesipullon tunturiveelä
Geaðgevággi, missä Kirkasjärvi on, on lapinkieltä ja merkitte kivilaakso. Lannankieleksi laakson nimi on Kallionkursu. Täälä on isoja pahtoja hajalens maassa jokka arvattavasti on romahtane jäätikön pääle ja sitte huilanhe läpi laakson jään kansa. Pienempiä romahuksia ja vyörymiä tapahtuu vieläki aluheessa.
Laakso loppu tarkoin pysthön pahtaseihnään. Alempanna on vähä ravintonen Kirkasjärvi. Lannankielinen nimi järvele, Kirkasjärvi, merkitte ette vesi on selvä. Kirkasjärven näkösyvys on 34 meeteriä ja se on Ruottin kirkhain järvi. Se sisältä sulavettä ympäröittevistä lumialuveista ja jäät pruukaavat maata jäljelä hyvän osan alkukesästä.
Natura 2000 on suojatuita aluveita EUssä missä on lajia ja luonontyyppiä mikkä on täheliset suojata ja säilyttää. Kirkasjärvi kuuluu Natura 2000-aluheeshen Loktajokko joka ulettuu Njullá-tunturin laesta, iässä, laakshon Vássevággi, lännessä.
Loktatjokkan alue on tunturimaata, missä on erikoisia kasvia ja alue on sen tähen merkitetty suojan arvoseksi. Maisemat on muutunheet erityiselä tavala ko niitä on vuosisatoja käytetty porolaitumina.
Poronhoito
Poronhoito on käynissä aluveessa ympäri vuojen. Jos näet porotokan, pysy eempänä ette sie et häiritte eli pölätä poroja. Jos jovvut porotokhaan, ole rauhassa ja oota ette porot on menheet sivu. Jos kävelet koiran kansa, piä sen pangassa. Ole varovainen ja piä vaaria.
Muista jokamiehenoikeuen määrän, ei häirittä eikä särkeä.
Piä luonto puhtaana, ota matkhaan roskat.
Lajit aluveela
Fjällsippa
Lapin maakuntakukka, fjällsippa, kasuaa vain kalkkirikhaassa maassa korkeatunturialuveissa.
Lappviol
Lappviolin saatat löytää kalkkirikhaassa maassa etelärintheissä ja maasortumamaassa.
Högnordisk blåvinge
Högnordisk blåvinge lentää tavalisesti heinäkuussa Torniojärven aluveela.
Purpurbräcka
Purpurbräcka alkaa kukkimhan varhain kevälä ja triivastuu tuohreessa maassa.
