Ovdaskuvla galgá bargat vai mánát eará eatnigielain go ruoŧagielain ožžot vejolašvuođa ovddidit sihke ruoŧagiela ja iežas eatnigiela.
Visot ovdaskuvlamánát geain lea eará eatnigiella go ruoŧagiella lea vuoigatvuohta eatnigieladorjui áigumušain ovddidit návcca gulahallat sihke ruoŧagillii ja eatnigillii. Doaibma galgá maid nannet mánáid dorvvolašvuođa iežas identitehtas. Dát čalmmustahttu sitáhtas dás vuolil mii lea vižžon ovdaskuvlla oahppoplánas.
Veahádatgielain lea erenoamáš sajádat gielddain main lea geatnegasvuohta ordnet ovdaskuvladoaimma gos olles dahje oassi doaimmas jođihuvvo veahádatgielaide sámigillii, suomagillii dahje meänkielii.
Ovdaskuvlla ulbmilat ja njuolggadusat, sitáhta 9 siidu Oahppoplána ovdaskuvlii.
"Giella ja oahppan leaba nannosit čadnon oktii dego giella ja identitehtaovdáneapmi. Ovdaskuvla galgá bidjat stuorra deattu árvvosmahttit juohke máná giellaovdáneami ja movttiidahttit ja váldit vuhtii máná diehtoáŋgirvuođa ja beroštumi dan čálalaš máilbmái. Mánát olgoriikkalaš duogážiin geat ovddidit iežas eatnigiela ožžot buoret vejolašvuođaid oahppat ruoŧagiela ja maid ovddidit máhtuid eará surggiin. Ovdaskuvla galgá veahkehit bargat vai mánát earáá eatnigielain go ruoŧagielain galget beassat ovddidit ruoŧagiela ja iežas eatnigiela”.
Ovdaskuvla galgá rahčat vai juohke mánná, sitáhta 13 siiddus Oahppoplána ovdaskuvlii.
”- geas lea iežá eatnigiella go ruoŧagiella ovddida iežas kultuvrralaš identitehta ja iežas návcca gulahallat sihke ruoŧagillii ja iežas eatnigillii.”