Yks päivävesiparkki arktisessa miljöössä jossa oon kasvia jokka ovat soppeutuhneet klimatin myöta. Kasvillisuutheen päiväveen ympärillä oon haettu inspiraatiota eri vesimiljööistä tunturiseu’uilta; tunturi, vesi ja jänkkä.
Tunturi sympoliseeraa matala risukkoa joka oon nouettu likialuheelta.
Vettä sympoliseeraavat valkeat, liilat ja roosat kasvit ja sekotus villiä kulttuurikasvia jossa oon eri ruoholajia. Kasvit kuulu muistuttaa kasvilisuutta joka löytyy eri vesistöitten ranta alhueista.
Jänkkää sympoliseeraavat keltaset ja oransit kasvit jokka muistuttaa jänkän ja syksyn färiä. Kasvit kuulu muistuttaa sitä kasvilisuutta joka löytyy rehevistä paikoista jänkkä- ja rämemaissa.
Muut kasvit jokka näette ovat krouvia ja kommeita lajia. Kasvit ovat vanhoja kulttuurikasvia jokka ovat tulheet Kieruhnaa niitten ihmisten myötä jokka ovat tänne aikoihnaan muutahneet asuhmaan.
Päivävesisysteemi toimii hiastavanna esteenä veele ennenkö se laskee Luossajokheen. Se tekkee ette tulvariski kaatosatheitten ja kovien satheitten aikana pienenee. Kovan veentulon aikana raot kranittivallitten välissä täytyvät ja täyen kapasiteetin aikana koko laitos patoaa vettä. Päivävesisysteemi puhistaa kanssa veen. Sae- ja sulavesi, esimerkiksi katuista, teistä ja parkkipaikoista, valoaa päivävesikaivoitten kautta päivävesisysteemiin eri puolilta uutta Kierunaa. Sen jälkhiin vesi puhistuu etapeissa, muun muassa kasvitten avula jokka vetävät itheensä likaista vettä. Puhistus tapahtuu kanssa setimentasuunin, oksiteerinkin elikkä hajoamisen kautta joka johtuu aurinkon UV-valosta.